22.01.2015
Anthony Thirlby kertoi suomalaisille, miten Speedmasterista saadaan irti lähes uskomattomat tehot.
Suomalaisten painotalojen edustajat kuuntelivat tarkalla korvalla Heidelbergin seminaarin antia.
Heidelbergin iltapäiväseminaarin pääpuhuja oli brittiläinen Anthony Thirlby, joka on saanut ESP Colour -painotalon Speedmaster-painokoneista irti lähes käsittämättömät tehot. OP-Pohjola -ryhmän Reijo Heiskanen raotti talouden pieniä positiivisia merkkejä ja lopuksi Graafisen teollisuuden Lasse Krogell alusti vilkkaan keskustelun teemasta, miten hypätä mukaan menestykseen. Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä henkilöä merkittävistä painotaloista.
Pienillä painoksilla kannattavuutta
Kuusi vuotta sitten ESP Colourilla oli neljä B1-formaatin Heidelbergia, mukana myös 10-värinen. Drupassa 2008 Thirlby päätyi investoimaan puolta pienempään XL 75:een. Kun kattavalla automatiikalla varustettu ”Baby” melkein selätti 10-värisen SM 102:n, hankittiin pian toinen samanlainen. Kapasiteetti kasvoi, vaikka se ”paperilla” pieneni.
– Havahduimme näkemään, mitä teknologia voi meille tehdä, toteaa Thirlby. – Markkinatietoon perustuen ja automatiikan mahdollistamana ajoimme painokset pieniksi. Kysyin painajilta, pystyvätkö he 20 kuntoonlaittoon tunnissa? Lupasivat pystyä ja annoin jokaiselle tuhat puntaa, kun he saavuttivat tavoitteensa. Samalla tuli ”benchmark” asetetuksi.
Nyt ESP Colourilla on kaksi XL 106 -konetta – 4- ja 5-väriset lakkayksiköllä, automaattisella levynvaihdolla ja Inpress Controlilla varustetut työjuhdat. Painokoneet kuoletetaan 4,5 vuodessa ja muut koneet sitäkin nopeammin. Molemmilla koneilla ajetaan yli 80 miljoonaa kierrosta vuodessa. ESP Colour on kasvanut 8,75 miljoonasta 19,48 miljoonan euron liikevaihtoon. Keskipainos oli alussa 16.000 ja tilauksia 4.000 vuodessa. Nyt keskipainos on 4.050 ja tilauksia on 25.000.
Suomi pääsemässä pieneen kasvuun
OP-Pohjola näkee pieniä, mutta selkeitä myönteisiä merkkejä talouden taivaalla. Öljyn hinnan laskua on perinteisesti seurannut jonkinlainen nousu ja sellainen on näköpiirissä myös nyt. Ostovoima kohenee, rahapolitiikka kevenee ja euron kurssi ilmeisesti jatkaa laskuaan. Euroopan ongelmista huolimatta maailmantalous on vakaa ja vaimentaa Venäjän taantuman aiheuttamaan notkahdusta.
– Olen optimistisempi kuin puoli vuotta sitten, sanoo ekonomisti Reijo Heiskanen. – Korot ovat nyt ennätysalhaalla ja niiden nousu on hyvin maltillista myös lähivuosina. Suomessa saa yritysluottoja paremmin kuin muualla Euroopassa ja yleisestä tiukentumisesta huolimatta hyville firmoille löytyy edelleen rahaa.
Painaminen menestykseen tulevaisuudessa
Thirlbyn esityksen jälkeen Lasse Krogell alusti keskustelun teemalla, miten Suomen graafinen teollisuus saadaan uuteen nousuun.
– ESP:n luvut tuntuvat lähes uskomattomilta, toteaa Krogell. – Toisaalta esimerkiksi saksalaisessa Flyeralarm-verkkokauppaa palvelevassa painotalossa luvut ovat hyvin samantapaisia. talossa on 27 offsetkonetta, joista 24 suurempia kuin B1. Painokset ovat 100 ja 1.000 arkin välillä. Kuntoonlaitto neljä minuuttia ja ajoaika kymmeniä sekunteja. Painotalo kuluttaa vuodessa noin 80.000 tonnia paperia, eli tuplasti koko Suomen arkkipaperin kulutuksen.
Krogellin alustus käynnisti vilkkaan keskustelun, jossa pohdiskeltiin tehokkuuden avaimia ja hinnoittelun merkitystä. Mittaamisen merkityksestä oltiin yhtä mieltä ja henkilöstön todettiin olevan avainasemassa. Tekniikan merkitys on myös keskeinen. Mittaaminen edellyttää ajan tasalla olevaa MIS-järjestelmää ja nopeat kuntoonlaitot pitkälle automatisoituja painokoneita. Krogellin esimerkissä painotalon tuotannon arvo kolminkertaistui ajonopeuden nostamisella ja kuntoonlaiton nopeuttamisella, kun muut tekijät pysyivät muuttumattomina.
Jotkin painot tulevat hyödyntämään saatuja oppeja ja pystyvät tekemään hyvin kannattavaa tuotantoa nykyistä edullisemmilla hinnoilla. Työt siirtyvät näille toimijoille ja muiden elämä on entistä hankalampaa.
22.01.2015
Heidelbergin iltapäiväseminaarin pääpuhuja oli brittiläinen Anthony Thirlby, joka on saanut ESP Colour -painotalon Speedmaster-painokoneista irti lähes käsittämättömät tehot. OP-Pohjola -ryhmän Reijo Heiskanen raotti talouden pieniä positiivisia merkkejä ja lopuksi Graafisen teollisuuden Lasse Krogell alusti vilkkaan keskustelun teemasta, miten hypätä mukaan menestykseen. Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä henkilöä merkittävistä painotaloista.
Pienillä painoksilla kannattavuutta
Kuusi vuotta sitten ESP Colourilla oli neljä B1-formaatin Heidelbergia, mukana myös 10-värinen. Drupassa 2008 Thirlby päätyi investoimaan puolta pienempään XL 75:een. Kun kattavalla automatiikalla varustettu ”Baby” melkein selätti 10-värisen SM 102:n, hankittiin pian toinen samanlainen. Kapasiteetti kasvoi, vaikka se ”paperilla” pieneni.
– Havahduimme näkemään, mitä teknologia voi meille tehdä, toteaa Thirlby. – Markkinatietoon perustuen ja automatiikan mahdollistamana ajoimme painokset pieniksi. Kysyin painajilta, pystyvätkö he 20 kuntoonlaittoon tunnissa? Lupasivat pystyä ja annoin jokaiselle tuhat puntaa, kun he saavuttivat tavoitteensa. Samalla tuli ”benchmark” asetetuksi.
Nyt ESP Colourilla on kaksi XL 106 -konetta – 4- ja 5-väriset lakkayksiköllä, automaattisella levynvaihdolla ja Inpress Controlilla varustetut työjuhdat. Painokoneet kuoletetaan 4,5 vuodessa ja muut koneet sitäkin nopeammin. Molemmilla koneilla ajetaan yli 80 miljoonaa kierrosta vuodessa. ESP Colour on kasvanut 8,75 miljoonasta 19,48 miljoonan euron liikevaihtoon. Keskipainos oli alussa 16.000 ja tilauksia 4.000 vuodessa. Nyt keskipainos on 4.050 ja tilauksia on 25.000.
Suomi pääsemässä pieneen kasvuun
OP-Pohjola näkee pieniä, mutta selkeitä myönteisiä merkkejä talouden taivaalla. Öljyn hinnan laskua on perinteisesti seurannut jonkinlainen nousu ja sellainen on näköpiirissä myös nyt. Ostovoima kohenee, rahapolitiikka kevenee ja euron kurssi ilmeisesti jatkaa laskuaan. Euroopan ongelmista huolimatta maailmantalous on vakaa ja vaimentaa Venäjän taantuman aiheuttamaan notkahdusta.
– Olen optimistisempi kuin puoli vuotta sitten, sanoo ekonomisti Reijo Heiskanen. – Korot ovat nyt ennätysalhaalla ja niiden nousu on hyvin maltillista myös lähivuosina. Suomessa saa yritysluottoja paremmin kuin muualla Euroopassa ja yleisestä tiukentumisesta huolimatta hyville firmoille löytyy edelleen rahaa.
Painaminen menestykseen tulevaisuudessa
Thirlbyn esityksen jälkeen Lasse Krogell alusti keskustelun teemalla, miten Suomen graafinen teollisuus saadaan uuteen nousuun.
– ESP:n luvut tuntuvat lähes uskomattomilta, toteaa Krogell. – Toisaalta esimerkiksi saksalaisessa Flyeralarm-verkkokauppaa palvelevassa painotalossa luvut ovat hyvin samantapaisia. talossa on 27 offsetkonetta, joista 24 suurempia kuin B1. Painokset ovat 100 ja 1.000 arkin välillä. Kuntoonlaitto neljä minuuttia ja ajoaika kymmeniä sekunteja. Painotalo kuluttaa vuodessa noin 80.000 tonnia paperia, eli tuplasti koko Suomen arkkipaperin kulutuksen.
Krogellin alustus käynnisti vilkkaan keskustelun, jossa pohdiskeltiin tehokkuuden avaimia ja hinnoittelun merkitystä. Mittaamisen merkityksestä oltiin yhtä mieltä ja henkilöstön todettiin olevan avainasemassa. Tekniikan merkitys on myös keskeinen. Mittaaminen edellyttää ajan tasalla olevaa MIS-järjestelmää ja nopeat kuntoonlaitot pitkälle automatisoituja painokoneita. Krogellin esimerkissä painotalon tuotannon arvo kolminkertaistui ajonopeuden nostamisella ja kuntoonlaiton nopeuttamisella, kun muut tekijät pysyivät muuttumattomina.
Jotkin painot tulevat hyödyntämään saatuja oppeja ja pystyvät tekemään hyvin kannattavaa tuotantoa nykyistä edullisemmilla hinnoilla. Työt siirtyvät näille toimijoille ja muiden elämä on entistä hankalampaa.
